Tilaustaulu

Talonröttelöhaaveista on aikapäivää sitten palattu maan pinnalle; työkiireisiin, lähestyvään putkiremonttiin kaiken muun kruunanneeseen vuokrasopimuksen irtisanomis-ilmoitukseen. Stressiä riittää, ja muutamaa virkattua kerrosta lukuunottamatta maalliset murheet tuntuvat aika tehokkaasti karkoittaneet luovuuden!

Tässä yhtenä päivänä mietin, että haluaisin uuden taulun seinälle, ja aihekin on valmiina mielessä:

Kuva löytyi täältä, ja on sen jälkeen päätynyt töissä desktop-kuvaksi ja blogin otsikkoon. Kuvassa on tunnelma kohdallaan ja kivat värit.

Hetken ehdin jopa kuvitella maalaavani tällaisen itse, kunnes tajusin että se ei ehkä olisi kovin viisasta ;-) ja visioni erittäin todennäköisesti  ylittäisi maalaustaiteelliset lahjani moninkertaisesti. Onneksi on vuosia öljyvärimaalausta harrastanut äiti, jolle esitinkin jo tilauksen kuvan mukaisesta isosta taulusta, ja toimeksianto otettiinkin vastaan, kesäprojektiksi kuulemma :)

Heräsin aamulla erittäin kirkkaan ja todentuntuisen unen jälkeen, ja ihmettelin hetken missä oikein olen. Unessa olin nimittäin muuttanut taloon, jossa asumisesta olen oikeastaan haaveillut lapsesta asti! Talo on pikkuruinen, mansardikattoinen puutalo lähellä lapsuudenkotiani, ja muistan jo pikkutyttönä kyselleeni mummulta kuka talossa oikein asuu, ja ilmottaneeni että talosta tulee kotini sitten kun olen iso. Lapsuudessani kauniin vaaleansininen ja idyllinen talo on nykyisin varsin ränstynyt, mutta niin ihana että haluaisin yhä sen pelastaa - muutenkin kuin unissani! Unessa ostin talon kursailemattoman tyylikkäästi soittamalla ovikelloa, ja ilmoittamalla pokkana että "muutan nyt tänne, mitäs maksaa?!"  Ja sitten jo kannoin mummun peruja olevan Emma-kaluston ovesta sisään! :D

Ihan näin yksinkertaistahan se ei todellisuudessa ole, mutta haaveillahan saa aina! Ja joku taika tässä talossa oikeasti on, kun kerran näen siitä unta säännöllisin väliajoin! Tällä kertaa uni oli niin todellisen tuntuinen ettei  ajatus jättänyt rauhaan koko päivänä, mietin mitä tällaisesta joutuisi maksamaan, ja olin jopa niin tuhma että kävin kotimatkalla räpsimässä pari kuvaa. Alimmassa kuvassa näkyy kuisti,jonka katolla on muistaakseni ollut jonkinlainen kaide /parveke. Katto ja ovat olleet punertavat, ja seinät vaaleansiniset. <3

Kevätretkellä Porvoossa

Kun huolet painaa ja polla rasittuu, tekee hyvää välillä vaihtaa vähän maisemaa :). Aurinkoista, joskin kylmää kevätpäivää vietettiin tänään Porvoossa. Kävelyä vanhassa kaupungissa, muutaman avoinna olleen putiikin katsastus, kahvit idyllisessä kahvila Helmessä, ja Pienestä Suklaapuodista vielä herkkutuliaisia kotiin.

Ensimmäinen löytö oli kirpputorin ja lahjakaupan yhdistelmä Doris&Duke (Kirkkokatu 3). Sieltä mukaan tarttui peltipurkki, joka on samaa sarjaa kahvipurkkini kanssa. Rakastan peltipurkkeja, ja näissä siirtomaa-henkisissä kuvituksissa vain on jotain hauskan nostalgista.

Hieman ehkä naurattaa tämä imperialismitrendi keittiön suhteen. Ainakin jos laittaa Musta-Pekka -patalapun vielä näiden purkkien viereen :-).

Sisustusliike osoitteessa Jokikatu 6 oli myös ihana, hämmästyttävää että pystyin poistumaan tyhjin käsin! Sijainti kuitenkin muistiin kesää varten / siihen kun nämä asuntokiemurat selviävät!