sunnuntai 19. helmikuuta 2012

Ennen oli koukut rautaa - ja siihen oli syy!

Ulkona pyryttää lunta, mutta siitä huolimatta käsissä on virkkuukoukkuja kerä puuvillalankaa. Lankojen ostolakko on nyt vähän lipsunut, kun virkkaaminen alkoi houkuttaa sukkakudinta enemmän. Kotona ei tietenkään ollut passelia puuvillalankaa, ja kuinka ollakkaan, kaupassa sitä oli kauniin pinkkinä ja turkoosina. Koukkukin on itseasiassa jo päivän toinen, ensimmäinen oli puuta ja sanoi mokoma "naps" kesken  huvin:


Uhmasin tuiskua ja kinoksia, ja hain kunnon metallisen koukun! Tiedän että moni vannoo puisien puikkojen ja koukkujen nimeen, mutta itse en niistä tämän(kään) kokemuksen perusteella innostu. Kunnon koukku kourassa pääsin jatkamaan päivän projektia, eli näitä pieniä pyöreitä kesäisiä liinoja:
Ohjeen alku on Kangas-Aitan Juhannusruusu-matosta, ja loppuosan säveltelin ihan omasta päästä. Tarkoitus on askarrella näitä kokonainen pino lautasten väliin tai alustoiksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti